Oppivainen ja niin pässinpää

Nappi on kovin innokas oppimaan uutta, mutta sitten taas toisaalta mahdoton pässinpää :) Nappi osasi mennä maaten ja istua, vaikkakin selkä käskynantajaan päin, tullessaan meille. Nyt olemme opetelleet istumista ennenkuin talutin kiinnitetään pantaan ulos mentäessä, muuten touhu menee aivan sähläämiseksi. Lisäksi Nappi on oppinut kierimään käskystä. Ryömimistäkin on harjoiteltu. Makupalan perässä ryömitään kyllä mallikkaasti, mutta ei muuten.
 Toisina päivinä opitut asiat sujuvat kuin vettä vain, toisina sitten taas ei, Nappi tuijottaa herkeämättä makupalaa ja ei ota kuuleviin korviinsa yksinkertaisintakaan komentoa. Toisinaan taas esitetään kaikki opittu yhteen pötköön, ennen kuin ehtii edes käskyä antaa :) Osansa koiran pässinpäisyyteen antaa tietysti lasten osallistuminen koulutukseen :) Toisaalta Nappi tuntuu olevan hyvin lyhytjännitteinen, joten pitkään se ei jaksa osallistua kovin innokkaasti varsinkin jos käskyjä alkaa satelemaan puolelta jos toiseltakin.
Paikallaan oloakin on harjoiteltu sisätiloissa, jossa se sujuukin suht hyvin, ulkona 'anna mun kaikki kestää ja vähän enemmänkin' Nappi haahuilee suuntaan jos toiseenkin, ei siis onnistu paikallaan olo ei ;)
Luoksetulon kanssa metsässä ei ole ongelmaa, mutta tässä pihassa Nappia ei uskalla päästää vapaaksi, meillä menne tuosta talon ohi tie, jossa ajetaan kyllä suhteellisen kovaa, vaikka 50 rajoitus siinä onkin ja eipä se kovaa vauhtia tarvitse kun koira autolle toiseksi jää.
Onneksi talomme kohdalta lähtee upea metsäautotie, jossa napin voi päästää turvallisesti auki :)

Tänään aamulla huomasin, että pitää alkaa käyttämään Napilla huomioliiviä myös päivällä vasinkin talvella, valkoinen koira katoaa melkoisen hyvin metsään, kun on lunta :)